Epson EH-TW5210 – videoprojektori

Tekijä

-

06/12/2015

300 tuuman kuva kotiteatteriin

Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta elokuvakäyttöön tarkoitetuista videoprojektoreista. Sitä vastoin työkäyttöön tarkoitettuja data-projektoreita olen käyttänyt monenlaisia vuosien mittaan. On niillä joskus katsottu elokuviakin vaikka niitä ei siihen tarkoitukseen olekaan suunniteltu. Nyt kuitenkin Epson tarjosi tätä EH-TW5210 -videoprojektoria testiin ja otin sen mielelläni vastaan.

Alustava mielikuvani projektoreista olikin se, että ne hurisevat kovaäänisesti, ovat pienikokoisia ja kuumenevat käytössä. Kuvan laatu riittää tietokonekäyttöön mutta elokuvaan välimaailma on aika haalea. Tämä Epson sai kuitenkin käsitykseni muuttumaan. Tottakai lämpenemistä aiheutuu tässäkin koska lamput on todella kuumia mutta kaikki muu onkin sitten paljon paremmin.

Aloitetaan ihan alusta eli siitä kohtaa kun projektori piti kytkeä kuvalähteeseen. Oman testini suoritin niin, että projektori kytkettiin HDMI kaapelilla Operaattorin Viihde-boksiin ja kuvalähteenä käytettiin sitä kautta käytettävissä olevaa Netflix – palvelua. Ääni tuli tässä testissä projektorin omasta kaiuttimesta, joka on samaa luokkaa taulutelevisioiden oman kaiuttimen kanssa. Projektorissa on kyllä liitäntämahdollisuuksia vaikka mille äänituloille. Varmasti paras vaihtoehto on kuitenkin se, että ääni hoidetaan erillisessä vahvistimessa ja projektorille jää pelkän kuvan näyttäminen.

Käyttöönotto oli todella helppoa. Virta- ja HDMI johdot kiinni ja projektoriin virta päälle. Kuva ilmestyi saman tien eli laite osasi tunnistaa oikean lähteen automaattisesti. Sen jälkeen laitteen päällä olevista vivuista säädettiin kuvan muoto (jos laite ei ole kohtisuorassa ja oikealla korkeudella heijastettavaan pintaan nähden, on kuva vinksallaan ilman säätämistä) ja koko. Kuvasta sai hienosti koko seinän kokoisen ja FullHD tarkkuudella sitä oli myös miellyttävä katsella. Kuvan liikkeestä ei omaan silmään osunut mitään häntiä, joten kuva oli tarpeeksi tarkka ja nopea. Tämä projektori pystyy näyttämään myös 3D kuvaa ja sitä voi katsella lisävarusteisilla aktiivilaseilla. Näitä ei testipaketissa ollut, joten katselimme ainoastaan normikuvaa.

Teknisistä ominaisuuksista ilmoitan väri- ja valkovalotehon, joka on molemmissa 2200 lumenia. Kontrastisuhde on 30000:1 ja lampun käyttöikä on normaalitilassa 4000 tuntia ja säästöliekillä 7500 tuntia. Takuu lampulle on joko 36kk tai 3000 tuntia. Hintaa laitteella on noin 680€. Loput ominaisuudet voi käydä kurkkaamassa Epsonin sivuilta
http://www.epson.fi/fi/fi/viewcon/corporatesite/products/mainunits/specs/18171

Testi suoritettiin katsomalla lasten kanssa Netflix palvelusta piirretty elokuva. Lapset olivat toki lumoutuneita jo pelkästä kuvan koosta. Itse panin merkille myös värien kirkkauden. EH-TW5210 on normaalitilassakin mielestäni tarpeeksi hiljainen, ettei se häiritse katselua vaikka olisi ihan vieressä. Katseluelämys saa kyllä aivan uusia ulottuvuuksia kun kuva on jopa 300 tuumainen.

Olohuoneessa suoritetun testin seinässä oli koristekoukeroita ja ne kyllä paistavat kuvaan todella herkästi. Paras heijastuspinta olisikin joko kangas tai sitten sopivalla harmaasävyllä maalattu seinä tai osa seinästä. Noissa maalausoperaatiossa pitää vaan olla aika varma projektorin sijoituspaikasta.

Projektori on sen verran isokokoinen, ettei sen laskeminen mihin tahansa oikein onnistu. Jos suunnittelee katselevansa enemmänkin ohjelmia projektorin kautta, kannattaisi sille hankkia kattoon kiinnitettävä teline. Sen jälkeen onkin vuorossa johtojen piilotusoperaatio.

Valitettavasti en osaa sanoa, miten tämä on parempi tai huonompi kuin muut elokuvaprojektorit, koska minulla ei ole vielä vertailupohjaa. Sen voin sanoa, että tämä Epson EH-TW5210 projektori on hyvä ja erittäin yksinkertainen käyttää. Aiemmin olen käyttänyt/katsellut dataprojektoreita ja niihin verrattuna nämä uudet elokuvaprojektorit ovat kuin hyppäys uudelle vuosikymmenelle.

Sony – Langaton kaiutin (SRS-X55)

Tekijä

kosmik79

-

22/10/2015

0

Tällaisen laitteen hankinta on ollut koko kesän suunnitelmissa, mutta jostain syystä se on jäänyt hankkimatta. Nyt tuli tilaisuus testata yhden tyyppistä laitetta Sonyn valikoimista. Heti alkuun mainitsen, että olin positiivisesti yllättynyt tämän kokoisen laitteen suorituskyvystä ja äänenlaadusta.

Ensivaikutelma paketista avatessa on erittäin laadukas ja tukevan oloinen laite. Myyntipakkaus sisältää itse laitteen, laturin sekä ohjevihkosen. Suosittelen kuitenkin käyttöohjeita kaipaavalle Sonyn verkkosivuilta löytyvää ohjesivustoa (http://helpguide.sony.net/speaker/srs-x55/v1/en/).

Laitteen akku ei ollut täyteen ladattu, joten se piti ladata heti ensimmäisenä. Yllätyin kuinka kauan siinä kesti. Illalla/iltapäivällä laitoin akun latautumaan ja vasta aamulla latauksen merkkivalo oli sammunut täyden varauksen merkiksi. Okei, tietysti nukuin yöllä joten en ihan tarkkaan tiedä kuinka kauan latauksessa oikeasti meni. Jahka saan akun soitettua ensimmäisen kerran tyhjäksi niin yritän kellottaa tarkemman, täyteen lataukseen kuluvan ajan. Tyhjän (tai siis siitä pisteestä, kun oranssi ledi alkoi vilkkua) akun lataus kesti n. kaksi ja puoli tuntia. eipä tämä taida loppujen lopuksi mikään ihan hirveän pitkä aika olla.

Käyttökokemukset:

Eniten minua kiinnosti tämän laitteen NFC -ominaisuus. Testasin sen ensimmäisenä. Minulla on matkapuhelimena Sony Xperia Z1 Compact, josta NFC -ominaisuus löytyy. Puhelimen asetuksista aktivoin NFC -ominaisuuden ja asetin puhelimen kauittimen päälle.

Puhelin sanoi bling ja kysyi haluanko parittaa sen laitteen Sony SRS-X55 kanssa. Vastasin “Kyllä” ja laitteet olivat paritettu. Bluetoothkin aktivoitui puhelimessa automaattisesti. Helppoa kuin mikä… Ei muuta kuin Spotify (linkki) käyntiin ja musa soimaan. NFC on tarkoitettu ainoastaan nopean Bluetooth-parituksen tekoon. Parituksen jälkeen puhelinta ei kannata jättää laitteen päälle musiikin soidessa. Laiteen pinta on liukas ja musiikin bassot täristävät laitetta sen verran, että puhelin tulee putoamaan laitteen päältä pois. Ainoa vaatimus on, että puhelimen näyttölukitus ei ole päällä. NFC toimii mainiosti jopa suojakotelon (Krusell Kiruna, http://www.krusell.se/en/product/75737) kanssa.

Täysin ongelmaton ei laitteen yhteyden muodostus prosessi ole. Jostain syystä laite heräilee itsestään aina silloin tällöin pienen äänimerkin kera ja valot jäävät vilkkumaan. Tämä kävi jopa hieman ärsyttäväksi testin loppuvaiheessa. Virrankulutus myös kasvaa tämän johdosta jonkun verran ja muutaman kerran kävi niin, että kun piti aloittaa musiikin kuuntelu, olikin akku tyhjä. En tiedä johtuiko tämä siitä että puhelin oli liian lähellä laitetta, vai siitä että muita laitteita oli lähistöllä Bluetooth aktivoituna.

Akun varaukselle ei laitteessa ikävä kyllä ole kunnollista indikaattoria. Ainoastaan yksi oranssi ledi, joka alkaa vilkkumaan kun virta on vähissä. Ledin vilkkuessa ulkoisten laitteiden lataus ei enää ole mahdollista.

Muuten, mitenkään enempää liittymättä tähän kyseiseen laitteeseen huomasin Spotifyssä mahtavan ominaisuuden. Olen siis yhdistänyt puhelimen Sonyn kaiuttimeen Bluetoothilla ja laittanut musiikin soimaan puhelimesta, Spotifystä ja laitteet ovat olohuoneen hyllyllä. Nyt, kun avasin Spotify -ohjelman tietokoneella pystyin myös työhuoneessa Macin Spotify -ohjelmasta valitsemaan musiikkia puhelimen kautta.

Kontrollit:

On/Off- ja puhelunapit ovat fyysisesti painettavia nappeja. Muut napit (äänen voimakkuus, Sound, Bluetooth ja Audio inputin valinta) ovat hipaisukytkimiä.

Laitteen takana on liitännät laturia, ulkoista äänilähdettä sekä esim. puhelimen latausta varten USB -portti (DC out only).

Kuuntelukokemukset:

Sisätiloissa kaiuttimen ääni kuulostaa mukavan tukevalta. Laitteessa on Sound -nappi, joka aiheuttaa musiikkiin ns. Surround -efektin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että soundi tukevoituu/paksuuntuu entisestään. Sonyn suositus on jättää napin ominaisuus käyttämättä ja kuunnella musiikkia ClearAudio+ -moodissa. Komppaan tässä valmistajaa, koska esim. Iron Maidenia ja Slashia kuunnellessa ilman Surround -efektiä taustan kitarariffit ja muut pienemmät yksityiskohdat kuuluivat paljon selvemmin. Ainakin minä nautin tämän tyyppisestä musasta enemmän ilman Surround -efektiä. Live -äänityksiin Surround -efekti sopii hyvin, koska musiikissa muutenkin on jo alkuunsa erilaisia häiriötekijöitä. Studioalbumien kohdalla en kyllä suosittele Surround -ominaisuuden käyttöä.

Laitteen koosta johtuen se toimii mainiosti myös ulkokäytössä. Lähtöteho (30w) riittää todella hyvin.

Ominaisuuksiin kuuluu myös Sonyn S-Master digitaalinen vahvistin, DSEE (Digital Sound Enhancement Engine) sekä edelläkin mainittu ClearAudio+ äänenlaadun parantamiseen.

Musiikki hiljenee hetkeksi (ei kuitenkaan kokonaan), jos/kun puhelimeen saapuu esim. sähköposteja tai muita viestejä. Kaiutinta voi “puolittain” käyttää myös hands-free -laitteena, jolloin puhelun vastapuolen ääni kuuluu kaiuttimesta. Itse pitää kuitenkin puhua puhelimen mikrofoniin.

Plussat:
– Äänenlaatu
– Helppokäyttöisyys
– Akun kesto.

Miinukset:
– Akun lataus on melko hidasta (2.5h)
– Akun varaukselle ei ole kunnollista indikaattoria
– Laite käynnistyy jostain syystä automaattisesti silloin tällöin kuluttaen akkua.

Koeajossa: Citroen C5 CrossTourer

Tekijä

Miika I.

-

04/10/2015

0

Citroen C5 CrossTourer HDi 163

Citroen C5 CrossTourer on suurikokoinen sekä ulko- että sisätiloiltaan. Se on myös ranskalaiseen tapaan pehmeä, jonka mahdollistaa Hydractive 3+ kaasunestejousitus. Cross – mallit eri merkeillä tarkoittavat yleensä sitä, että auto on hieman normaalia korkeampi. Tässä säädettävä jousitus kuitenkin mahdollistaa sekä maastoajoon tarkoitetun maavaran että melkein low-rider tyylisen, kipinöitä pohjasta sinkoilevan katuraasin.

Seuraavalla esittelyvideolla kerron autosta ja ajotuntumasta hieman tarkemmin:

CrossTourerin 163 hevosvoimaa vievät autoa riittävän ripeästi ja tasaisesti. Polttoaineen kulutus ei dieseliksi ole mikään kovin pieni, sillä valmistajakin on ilmoittanut keskikulutukseksi 6,2 litraa sadalla kilometrillä. Hiilidioksidipäästöjä on mitattu 163 grammaa kilometrille. Koeajoauton hinta Premium Tourer varustelulla ja 6-portaisella automaattivaihteistolla toi hintalappuun lukemat 41 365,67€. Hinnat alkaen 39 993€.

Vastineeksi rahalle saa siis tilavan auton persoonallisilla ominaisuuksilla. Ratin keskiö ei esimerkiksi käänny rattia käännettäessä vaan se pysyy aina vaakatasossa. Tämä toisaalta vaikeuttaa hahmottamaan ratin sen hetkistä asentoa mutta toisaalta se ei ole ongelma kuin pysäköitäessä. Jos renkaat ovat vinossa kun lähtee vaikka peruuttamaan, eikä ole sitä huomannut ennen sisäänkäyntiä tarkistaa, saattaa joissain tapauksissa tulla yllätyksiä. Tähän toki tottuu ajan myötä ja keksii sopivia rutiineja, jotta ongelmia ei esiinny. Vaikka koeajoaika ei ollut kuin viikon, enkä tuohon rattiin varsinaisesti tottunutkaan niin se ei silti päässyt minua missään kohtaa yllättämään.

Vaikka monet Citroen mallit ovat jo lähes samanlaisia muiden autojen kanssa, tämä C5 CrossTourer jatkaa vanhaa tuttua omalaatuista linjaa. Miksi autojen pitäisikään olla samanlaisia.

Koeajossa: Peugeot 508 RXH (2015)

Tekijä

Miika I.

-

16/09/2015

0

Peugeot 508 RXH – luksushybridi ranskalaisilta

Meillä oli Pikamulkauksessa tammikuun lopun lumisilla keleillä testissä Peugeot 508 RXH. 508 on Peugeotin suurin perheautomalli ja farmarina tämä on kaiken lisäksi todella tilava. RXH on hybridi ja monista muista valmistajista poiketen, tässä on dieselmoottori sähkömoottorin kaverina. Samaa yhdistelmää käyttää myös Citroen. RXH on myös niin sanottu all-road malli eli se on hieman korotettu sekä tarvittaessa nelivetoinen. Neliveto on toteutettu niin, että dieselmoottori pyörittää eturenkaita ja sähkömoottori takarenkaita.

Ulkonäössä on jotain yhteistä Audi A6:sen kanssa varsinkin takaovesta taaksepäin. Keula on tämän hetkisen trendin mukaisesti tylppä muotoilultaan. Jäähdytinritilän keskellä on leijonalogo ja ritilä on kynsimäinen sen reunoilta. Ajovalot on toteutettu täysin LED tekniikalla ja niihin on käytetty yhteensä 80 led-valoa. Päivävaloina toimii alaosan 3+3 pystyviivaa. Valoissa on myös kaukovaloautomatiikka, joka tosin toimi sumussa ja lumisateessa sen verran epävarmasti (saattoi heittää pitkät päälle hieman ennen auton kohtaamista), että ne piti laittaa pois päältä kyynärnojan napista.

Koeajettavana ollut yksilö oli varustettu panoraamakatolla ja tässä mallissa se olikin todella suuri. Valoa saadaan sen kautta sisätiloihin erittäin paljon. Mikäli valon määrä alkaa häiritä liikaa, saa sen peittoa säädettyä kattopaneelista joko osittain peittäväksi tai kokonaan. Tavaratila on sähkötoiminen ja sen voi avata sisältä, kaukosäätimellä tai luukusta. Kaukosäätimellä luukkua ei saa kiinni mutta kahdesta muusta napista saa.

Peugeot 508 RXH:n sisätilat ovat tilavat ja valaistuksella saatu todella luksuksen oloiseksi. Etupenkit säätyvät sähköisesti ja kuskin penkissä on myös säätö reisituelle, jolloin sekä pitkät että lyhyemmät kuljettajat löytävät mukavan asennon. Penkki on myös sopivan pehmeä eikä takapuoli puudu pidemmälläkään matkalla. Ratti on nahkapäällysteinen ja siitä on miellyttävä pitää kiinni. Siitä ei ole talvipakkasillakaan kovin kylmä pitää kiinni. Nappeja ratin keskellä on paljon ja koko alaosa on varattu vakionopeussäätimelle. Suuressa keskikonsolin näytössä näytetään haluttaessa auton voimansiirtoon liittyvää grafiikkaa (kumpaa moottoria käytetään ja siirtyykö energiaa akkuihin vai sieltä pois). Navigaattori on myös selkeä.

Kyynärnojassa on pyörösäädin voimansiirron valintaan sekä jatkuvan nelivedon kytkemiseen. Siitä löytyy myös SOS -nappi, jolla saa yhteyden hätäkeskukseen tarvittaessa. Kojetaulun päälle, kuljettajan näkökentän keskelle nousee pieni ”pleksinpalanen” joka toimii HUD -näyttönä. Siinä näytetään sen hetkinen nopeus eikä kuljettajan näin ollen tarvitse laskea katsettaan. Tuo on itse asiassa erittäin tarpeellinen, sillä nopeutta on pakko tarkkailla jatkuvasti. Auto on iso ja raskas, kulkee tasaisesti eikä nopeus tunnu missään. Jos nopeutta ei tarkkaile, on liian helppoa eksyä nopeusrajoitusten väärälle puolelle.

508 RXH on erittäin hyvä ajaa. Uskaltanen jopa väittää, että yksi parhaista perheautoista mitä olen tähän mennessä ajanut. Auto kuluttaa keskimäärin 4-5 litraa satasella mikä osuu aika hyvin tehtaan ilmoittamaan määrään. Kaupunkialueella auto heittää herkästi täyssähkömoodiin, mikä tietenkin vähentää kulutusta. Kuitenkin tasaisella ajamisella täyssähkötilaan voidaan siirtyä jopa 80 km/h nopeudessa, kuten omalla testijaksollani tuli todettua. Valmistaja tosin sanoo sen toimivan ainoastaan 60 km/h nopeuteen asti.

Luminen keli ja neliveto saattaa herättää meissä asuvan ”pikkupojan” ja mieli tekisi hieman leikkiä auton kanssa. Valitettavasti takapyörillä vetävän sähkömoottorin teho 37 hv on sen verran pieni, että autoa ei saa luisuun vaikka kytkisi täyssähkömoodiin eli veto pelkille takapyörille. Kuitenkin hankalammassa maastossa kulkemiseen tuo auttaa yhdistettynä dieselmoottorin väännön kanssa.

Paras ajomoodi on Auto -asento. Sillä kulkeminen on rauhallista ja tasaista. Sähkömoottori ottaa ohjat käsiinsä herkästi kaupunkiajossa. Sport -moodissa kaasuvaste herkistyy ja tarvittaessa auto ottaa voimansa molemmista moottoreista yhtä aikaa saaden näin kaikki 200 hevosvoimaa käyttöönsä. Tuossa tilassa ajamisesta tulee taajama-alueella vaan helposti nykivää eikä näin ollen niin miellyttävää. Täyssähkötilaa voi myös halutessaan käyttää mutta auto -asennossa sitä käytetään muutenkin ihan tarpeeksi usein. Tankkaamisen jälkeen ajotietokone näyttää niin isoa toimintasädettä, että tällä voisi lähteä yrittämään Suomen päästä päähän ajamista yhdellä tankillisella.

Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot:

Moottori: 2.0 e-HDi 163 FAP stt
Teho: 163 hv diesel + 37 hv sähkömoottori eli yhteensä 200 hv.
Vääntö: diesel 300 Nm / 1750 rpm, sähkö 200 Nm / 1290 rpm
Huippunopeus: 213 km/h
Kiihtyvyys 0-100 km/h: 8,8 s
Keskikulutus: 4,6 L / 100km
Co2-päästöt: 109 g/km
Paino: 1910 kg
Polttoainesäiliön tilavuus: 70 L
Vaihteisto: 6-pykäläinen robottivaihteisto
Mitat (P,L,K): 4,828 m, 1,864 m, 1,525 m
Tavaratilan tilavuus: 423 L
Maavara: 18,4 cm
Hinnat alkaen: 51526€

Video:

Kuvagalleria:

Volvo Life Paint

Tekijä

Miika I.

-

09/09/2015

0

Volvo on tunnettu siitä, että he ottavat turvallisuuden tosissaan autoja suunnitellessaan. Nyt Volvo on ollut mukana kehittämässä myös tuotetta, jolla parannetaan jalankulkijoiden turvallisuutta liikenteessä. Tuote on nimeltään Life Paint ja on käytännössä spray purkki.

Spraytä ruiskutetaan vaatteisiin (saatavana on myös tuotetta, jolla voi suihkuttaa vaikka koko polkupyörän) ja se tekee heijastinpinnan. Volvon mukaan heijastus pysyy noin viikon ajan tai ensimmäiseen pesuun asti. Suihkutettavalla pinnalla ei näy mitään vaan heijastusefekti tulee esille vasta pimeällä auton valojen osuessa siihen.

Tuotetta myydään Volvo jälleenmyyjillä ja yhden purkin hinta on vajaa 20 euroa.

Seuraavalla videolla testaamme tuotteen. Käyttämämme kameran hämäräerottelukyky vaan loppui kesken, joten kuvassa ei näy sitä mitä testaajat näkivät. Videon lopussa on kuitenkin samat kuvat kuin alla olevassa galleriassa ja niistä näkee tuon heijastuksen.

Kunnon roikkuva ja heiluva heijastin tai heijastinliivit ovat toki kaikkein paras ratkaisu. Volvo Life Paint on kuitenkin erittäin hyvä varuste esimerkiksi autoon. Jos jostain syystä jää pimeään aikaan tien päälle tai muusta syystä joutuu kävelemään, suihkuttamalla tätä spraytä muuttuu hetkessä näkymättömästä paremmin näkyväksi. Lapset eivät myöskään koskaan näy liian hyvin, hihoihin ja lahkeisiin tätä ennen matkaan lähettämistä ja lapsen havaitseminen autosta käsin paranee.

Videolla suoritetun testin perusteella ilman Life Paint:ia katosin 75 metrin jälkeen. Se, että näkyvyys oli niinkin kauas johtuu osittain valkoisista kengänpohjista. Suihkuttamisen jälkeen minut nähtiin vielä 200 metrin päästäkin. Olisin todennäköisesti näkynyt vieläkin kauempaa mutta testipätkän tie oli alaspäin laskeva ja noin kaukana valot osuivat jo liian ylös.