Koeajossa: Citroen C5 CrossTourer

Tekijä

-

04/10/2015

Citroen C5 CrossTourer HDi 163

Citroen C5 CrossTourer on suurikokoinen sekä ulko- että sisätiloiltaan. Se on myös ranskalaiseen tapaan pehmeä, jonka mahdollistaa Hydractive 3+ kaasunestejousitus. Cross – mallit eri merkeillä tarkoittavat yleensä sitä, että auto on hieman normaalia korkeampi. Tässä säädettävä jousitus kuitenkin mahdollistaa sekä maastoajoon tarkoitetun maavaran että melkein low-rider tyylisen, kipinöitä pohjasta sinkoilevan katuraasin.

Seuraavalla esittelyvideolla kerron autosta ja ajotuntumasta hieman tarkemmin:

CrossTourerin 163 hevosvoimaa vievät autoa riittävän ripeästi ja tasaisesti. Polttoaineen kulutus ei dieseliksi ole mikään kovin pieni, sillä valmistajakin on ilmoittanut keskikulutukseksi 6,2 litraa sadalla kilometrillä. Hiilidioksidipäästöjä on mitattu 163 grammaa kilometrille. Koeajoauton hinta Premium Tourer varustelulla ja 6-portaisella automaattivaihteistolla toi hintalappuun lukemat 41 365,67€. Hinnat alkaen 39 993€.

Vastineeksi rahalle saa siis tilavan auton persoonallisilla ominaisuuksilla. Ratin keskiö ei esimerkiksi käänny rattia käännettäessä vaan se pysyy aina vaakatasossa. Tämä toisaalta vaikeuttaa hahmottamaan ratin sen hetkistä asentoa mutta toisaalta se ei ole ongelma kuin pysäköitäessä. Jos renkaat ovat vinossa kun lähtee vaikka peruuttamaan, eikä ole sitä huomannut ennen sisäänkäyntiä tarkistaa, saattaa joissain tapauksissa tulla yllätyksiä. Tähän toki tottuu ajan myötä ja keksii sopivia rutiineja, jotta ongelmia ei esiinny. Vaikka koeajoaika ei ollut kuin viikon, enkä tuohon rattiin varsinaisesti tottunutkaan niin se ei silti päässyt minua missään kohtaa yllättämään.

Vaikka monet Citroen mallit ovat jo lähes samanlaisia muiden autojen kanssa, tämä C5 CrossTourer jatkaa vanhaa tuttua omalaatuista linjaa. Miksi autojen pitäisikään olla samanlaisia.

Koeajossa: Peugeot 508 RXH (2015)

Tekijä

Miika I.

-

16/09/2015

0

Peugeot 508 RXH – luksushybridi ranskalaisilta

Meillä oli Pikamulkauksessa tammikuun lopun lumisilla keleillä testissä Peugeot 508 RXH. 508 on Peugeotin suurin perheautomalli ja farmarina tämä on kaiken lisäksi todella tilava. RXH on hybridi ja monista muista valmistajista poiketen, tässä on dieselmoottori sähkömoottorin kaverina. Samaa yhdistelmää käyttää myös Citroen. RXH on myös niin sanottu all-road malli eli se on hieman korotettu sekä tarvittaessa nelivetoinen. Neliveto on toteutettu niin, että dieselmoottori pyörittää eturenkaita ja sähkömoottori takarenkaita.

Ulkonäössä on jotain yhteistä Audi A6:sen kanssa varsinkin takaovesta taaksepäin. Keula on tämän hetkisen trendin mukaisesti tylppä muotoilultaan. Jäähdytinritilän keskellä on leijonalogo ja ritilä on kynsimäinen sen reunoilta. Ajovalot on toteutettu täysin LED tekniikalla ja niihin on käytetty yhteensä 80 led-valoa. Päivävaloina toimii alaosan 3+3 pystyviivaa. Valoissa on myös kaukovaloautomatiikka, joka tosin toimi sumussa ja lumisateessa sen verran epävarmasti (saattoi heittää pitkät päälle hieman ennen auton kohtaamista), että ne piti laittaa pois päältä kyynärnojan napista.

Koeajettavana ollut yksilö oli varustettu panoraamakatolla ja tässä mallissa se olikin todella suuri. Valoa saadaan sen kautta sisätiloihin erittäin paljon. Mikäli valon määrä alkaa häiritä liikaa, saa sen peittoa säädettyä kattopaneelista joko osittain peittäväksi tai kokonaan. Tavaratila on sähkötoiminen ja sen voi avata sisältä, kaukosäätimellä tai luukusta. Kaukosäätimellä luukkua ei saa kiinni mutta kahdesta muusta napista saa.

Peugeot 508 RXH:n sisätilat ovat tilavat ja valaistuksella saatu todella luksuksen oloiseksi. Etupenkit säätyvät sähköisesti ja kuskin penkissä on myös säätö reisituelle, jolloin sekä pitkät että lyhyemmät kuljettajat löytävät mukavan asennon. Penkki on myös sopivan pehmeä eikä takapuoli puudu pidemmälläkään matkalla. Ratti on nahkapäällysteinen ja siitä on miellyttävä pitää kiinni. Siitä ei ole talvipakkasillakaan kovin kylmä pitää kiinni. Nappeja ratin keskellä on paljon ja koko alaosa on varattu vakionopeussäätimelle. Suuressa keskikonsolin näytössä näytetään haluttaessa auton voimansiirtoon liittyvää grafiikkaa (kumpaa moottoria käytetään ja siirtyykö energiaa akkuihin vai sieltä pois). Navigaattori on myös selkeä.

Kyynärnojassa on pyörösäädin voimansiirron valintaan sekä jatkuvan nelivedon kytkemiseen. Siitä löytyy myös SOS -nappi, jolla saa yhteyden hätäkeskukseen tarvittaessa. Kojetaulun päälle, kuljettajan näkökentän keskelle nousee pieni ”pleksinpalanen” joka toimii HUD -näyttönä. Siinä näytetään sen hetkinen nopeus eikä kuljettajan näin ollen tarvitse laskea katsettaan. Tuo on itse asiassa erittäin tarpeellinen, sillä nopeutta on pakko tarkkailla jatkuvasti. Auto on iso ja raskas, kulkee tasaisesti eikä nopeus tunnu missään. Jos nopeutta ei tarkkaile, on liian helppoa eksyä nopeusrajoitusten väärälle puolelle.

508 RXH on erittäin hyvä ajaa. Uskaltanen jopa väittää, että yksi parhaista perheautoista mitä olen tähän mennessä ajanut. Auto kuluttaa keskimäärin 4-5 litraa satasella mikä osuu aika hyvin tehtaan ilmoittamaan määrään. Kaupunkialueella auto heittää herkästi täyssähkömoodiin, mikä tietenkin vähentää kulutusta. Kuitenkin tasaisella ajamisella täyssähkötilaan voidaan siirtyä jopa 80 km/h nopeudessa, kuten omalla testijaksollani tuli todettua. Valmistaja tosin sanoo sen toimivan ainoastaan 60 km/h nopeuteen asti.

Luminen keli ja neliveto saattaa herättää meissä asuvan ”pikkupojan” ja mieli tekisi hieman leikkiä auton kanssa. Valitettavasti takapyörillä vetävän sähkömoottorin teho 37 hv on sen verran pieni, että autoa ei saa luisuun vaikka kytkisi täyssähkömoodiin eli veto pelkille takapyörille. Kuitenkin hankalammassa maastossa kulkemiseen tuo auttaa yhdistettynä dieselmoottorin väännön kanssa.

Paras ajomoodi on Auto -asento. Sillä kulkeminen on rauhallista ja tasaista. Sähkömoottori ottaa ohjat käsiinsä herkästi kaupunkiajossa. Sport -moodissa kaasuvaste herkistyy ja tarvittaessa auto ottaa voimansa molemmista moottoreista yhtä aikaa saaden näin kaikki 200 hevosvoimaa käyttöönsä. Tuossa tilassa ajamisesta tulee taajama-alueella vaan helposti nykivää eikä näin ollen niin miellyttävää. Täyssähkötilaa voi myös halutessaan käyttää mutta auto -asennossa sitä käytetään muutenkin ihan tarpeeksi usein. Tankkaamisen jälkeen ajotietokone näyttää niin isoa toimintasädettä, että tällä voisi lähteä yrittämään Suomen päästä päähän ajamista yhdellä tankillisella.

Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot:

Moottori: 2.0 e-HDi 163 FAP stt
Teho: 163 hv diesel + 37 hv sähkömoottori eli yhteensä 200 hv.
Vääntö: diesel 300 Nm / 1750 rpm, sähkö 200 Nm / 1290 rpm
Huippunopeus: 213 km/h
Kiihtyvyys 0-100 km/h: 8,8 s
Keskikulutus: 4,6 L / 100km
Co2-päästöt: 109 g/km
Paino: 1910 kg
Polttoainesäiliön tilavuus: 70 L
Vaihteisto: 6-pykäläinen robottivaihteisto
Mitat (P,L,K): 4,828 m, 1,864 m, 1,525 m
Tavaratilan tilavuus: 423 L
Maavara: 18,4 cm
Hinnat alkaen: 51526€

Video:

Kuvagalleria:

Volvo Life Paint

Tekijä

Miika I.

-

09/09/2015

0

Volvo on tunnettu siitä, että he ottavat turvallisuuden tosissaan autoja suunnitellessaan. Nyt Volvo on ollut mukana kehittämässä myös tuotetta, jolla parannetaan jalankulkijoiden turvallisuutta liikenteessä. Tuote on nimeltään Life Paint ja on käytännössä spray purkki.

Spraytä ruiskutetaan vaatteisiin (saatavana on myös tuotetta, jolla voi suihkuttaa vaikka koko polkupyörän) ja se tekee heijastinpinnan. Volvon mukaan heijastus pysyy noin viikon ajan tai ensimmäiseen pesuun asti. Suihkutettavalla pinnalla ei näy mitään vaan heijastusefekti tulee esille vasta pimeällä auton valojen osuessa siihen.

Tuotetta myydään Volvo jälleenmyyjillä ja yhden purkin hinta on vajaa 20 euroa.

Seuraavalla videolla testaamme tuotteen. Käyttämämme kameran hämäräerottelukyky vaan loppui kesken, joten kuvassa ei näy sitä mitä testaajat näkivät. Videon lopussa on kuitenkin samat kuvat kuin alla olevassa galleriassa ja niistä näkee tuon heijastuksen.

Kunnon roikkuva ja heiluva heijastin tai heijastinliivit ovat toki kaikkein paras ratkaisu. Volvo Life Paint on kuitenkin erittäin hyvä varuste esimerkiksi autoon. Jos jostain syystä jää pimeään aikaan tien päälle tai muusta syystä joutuu kävelemään, suihkuttamalla tätä spraytä muuttuu hetkessä näkymättömästä paremmin näkyväksi. Lapset eivät myöskään koskaan näy liian hyvin, hihoihin ja lahkeisiin tätä ennen matkaan lähettämistä ja lapsen havaitseminen autosta käsin paranee.

Videolla suoritetun testin perusteella ilman Life Paint:ia katosin 75 metrin jälkeen. Se, että näkyvyys oli niinkin kauas johtuu osittain valkoisista kengänpohjista. Suihkuttamisen jälkeen minut nähtiin vielä 200 metrin päästäkin. Olisin todennäköisesti näkynyt vieläkin kauempaa mutta testipätkän tie oli alaspäin laskeva ja noin kaukana valot osuivat jo liian ylös.

Koeajossa: Peugeot 3008

Tekijä

Miika I.

-

15/08/2015

3

Peugeot 3008 HDi 163 Allure A/T

Peugeotin mallisto on laaja ja siltä löytyykin tarjontaa pienestä kaupunkiautosta aina laivamaisen isoihin premium autoihin asti. Nyt testissä oli perhefarkusta muovattu crossover eli Peugeot 3008. Tämän auton ulkopuolella on hauskoja yksityiskohtia mutta sisään astuttaessa aukeaa maailma nappi- ja tekniikkafriikin päiväuniin.

Perusmuotoilu mukailee autossa yleistä crossover luokkaa. Ilmettä on saatu yksityiskohdilla, kuten takavaloilla. Takavalojen LEDit ovat tehty näyttämään leijonan kynnen raapaisuilta. LEDejä on käytetty myös etuvaloissa yhdessä kaksois-xenonien kanssa. Etuikkuna on todella iso ja tuo valoa sisään. Takapenkkiläiset saa valoa tässä koeajoautossa mukana olleesta panoraamakatosta, jonka lasi ei riitä etupenkkiläisille asti.

Tavaratila on monessa crossover luokan autossa harmittavan pieni. Peugeot 3008 mallissa sitä ongelmaa ei ole, vaan sisään mahtuu vaikka aikuinen mies (kuten videoltakin voi todeta). Takaluukun alaosan voi lisäksi laskea alas tasoksi, jonka päälle voi laskea 200kg lastin. Tilavuus on 512 litraa ja penkit käännettynä 1604 litraa.

Sisätilat ovat valoisat ja tilavat. Takapenkeillä on mukava istua mutta sivuttaistukea niissä ei ole. Etupenkkien alla on jokin omituinen ”monttu”, johon takapenkillä istuttaessa voi jalka osua ja jäädä tavallaan jumiin hetkellisesti. Tätä ongelmaa esiintyi ainakin auton sisätiloja kuvattaessa. Takapenkkiläisten ikkunat olivat tummennetut ja lisäksi molemmissa laseissa oli alhaalta ylös nostettavat aurinkoverhot.

Etupenkeissä on hyvä selkä- ja sivuttaistuki mutta pidemmälle matkalle penkit olivat hieman kovat ja takapuoli tuntui hieman puutuvan. Sivupeilit ovat isot ja näkyvyys niistä hyvä, kuten myös laajasta etulasista. Hallintalaitteet on hyvin ulottuvilla, joskin ratissa ei ole ainuttakaan nappia. Ratista pitää mainita myös Pohjolan oloihin huono ratkaisu ratissa. Ratista on hyvä pitää kiinni mutta peukaloiden kohdalle on laitettu nätin näköiset koristemuovit, jotka kylmenevät talvella aivan järkyttäviksi. Ilman hanskoja ei ole kiva ajaa. Muutoin auto lämpiää tehokkaasti ja nopeasti.

Nappuloita keskikonsolissa on aika paljon. Osa niistä liittyy kuljettajan eteen nousevaan HUD -näyttöön, joka näyttää hieman hävittäjien vastaavilta. Tähtäintä tässä ei ole mutta esim. sen hetkisen nopeuden saa näkymään. Nappirivistössä on myös etäisyysanturiin liittyviä säätimiä. Auto varoittaa jos ajetaan liian lähellä edellä olevaa. Navigaattori on yksinkertainen, se ei näytä mitään karttaa vaan pelkästään tien kuvan ja nuolia. Pissapoika näytti automaattisesti sumuttavan 3 kertaa.

Autoa oli oikein hyvä ajaa. Ajoasennon sai mieluisaksi, ajo-ominaisuudet olivat hyvät ja auto käyttäytyi hyvin vakaasti kaikenlaisilla teillä. Auto tuntui heti alussa miellyttävältä ja pidinkin siitä hyvin paljon.

Sony FDR AX100

Tekijä

Miika I.

-

11/08/2015

0

Sony FDR-AX100 4k videokamera

Sony AX100 -videokamera on valmistajan sivuilla merkitty ammattilaiskameraksi. Tämä ei kuitenkaan ole isokokoinen (no itse asiassa on se vähän isompi kuin ns. normi kuluttajan videokamera) eikä siinä ole vaihdettavaa objektiivia niinkuin niissä oikeissa elokuvakameroissa. Yli 2000 euron hintalappu kertonee kuitenkin jotain kameran kohderyhmästä.

Ulkonäkö

AX100 näyttää siis tavalliselta kuluttajakameralta mutta on kooltaan hieman pidempi. Jos tarkoituksena ei ole kaupallinen elokuvatuotanto, otetaan kompakti koko varmasti tyytyväisenä vastaan. Näyttö on melko iso ja se toimii myös kosketusnäyttönä. Näytöstä voi jopa aloittaa ja keskeyttää kuvaamisen mutta itse pidän enemmän napeista tähän tarkoitukseen. Valikot pitää naputella auki näytöstä. Objektiivin päässä on vastavalosuoja. Objektiivissa on myös valinta, vaikuttaako renkaan kiertäminen tarkennukseen vai zoomaukseen. Omalla kohdalla valitsin tarkennuksen, sillä zoomaukseen voi käyttää myös kameran päällä olevia nappeja.

Kameran päällä on salamakenkä, tosin sen verran upotettu, että suuntaavaa mikrofonia en saanut siihen kiinni. Kameran oma mikrofonikin on kohtuullinen mutta ongelmana on yleensä se, että se ottaa kaiken mahdollisen äänen.

Käyttäminen

Ihan ensimmäiseksi tuli vastaan se ongelma, että kamera ei huolinut normaalisti käyttämiäni SD kortteja. Nämä kortit ovat 30MB/s nopeuksisia SDHC kortteja ja ne ovat riittäneet järkkärikäyttöön vallan mainiosti. Vaan tähän kameraan ei käynyt eikä riittänyt. Ensimmäiseksi piti marssia kauppaan ja ostaa 90 MB/s nopeuksinen SDXC kortti. Tämä vaatimus johtunee tuosta 4K-tarkkuudesta.
Valikot toimivat tosiaan vain näyttöä naputtelemalla ja vaatii toisinaan muutaman painalluksen. Silti tuo on hyvä ratkaisu, sillä nappeja kamerassa on muutenkin aivan tarpeeksi. Vakiona kamera kuvaa FullHD tarkkuudella ja 4k pitikin käydä erikseen valkkaamassa valikosta.

Ensiksi pieni esittelyvideo AX100 kamerasta:

Alla oleva video on kuvattu suurimmaksi osaksi AX100 -kameralla ja FullHD tarkkuudella

Tuon video kuvaamisen jälkeen hoksasin vaihtaa 4K -tarkkuudelle ja kävin kuvaamassa tämän videon:

Mielestäni kameraa on yksinkertaista käyttää, se on miellyttävä pitää kädessä (sekä silmän tasalla että vyötärön korkeudella). Näytöstä näkee hyvin eikä auringonpaistekaan haittaa näkyvyyttä liian paljon. Käsitarkennuksella saa hyviä häivytys-efektejä aikaiseksi sekä muutenkin kontrolloitua kuvaa. Kamera myös käynnistyy nopeasti. Virtanappia ei ole vaan kamera käynnistyy kun näyttö avataan.

Yhteenveto

Sony FDR-AX100 videokamera on erittäin hyvä. Se on kamera, jonka näkisin mielelläni edelleen kädessäni kun kuvaan autovideoita. 4K-video on edelleen hieman ylimitoitettua, sillä katsojilla harvemmin on siihen kykeneviä näyttöjä. Kuitenkin ”isot pojat” kertoo, että parempaa jälkeä saa aikaiseksi, kun kuvaa pätkät 4K -tarkkuudella ja sitten editissä muuntaa ne FullHD -tarkkuuteen. Tämä siis verrattuna siihen, että kuvaa jo videon FullHD -tarkkuudella.

Hinta on Matti Meikäläiselle aika suolainen. 2079€ videokamerasta on paljon rahaa vaikkakin pikkusumma elokuvakameroiden hintoihin verrattuna. Samoissa lukemissa pyörii mm. ammattilaisjärkkärit, joten tämä kamera on tarkoitettu samalle ostajakunnalle. Siis sellaisille, jotka todennäköisesti jotenkin käyttävät kameraa ansaintatarkoitukseen. Siinä tapauksessa voi olla ihan perusteltua ostaa tällainen kamera. Kuva on upeaa ja antaa myös edittiin paljon muokkausvaraa. Jos ei ole tarvetta vaihtaa välillä objektiivia, tämä kamera ajaa asiansa erittäin hyvin. Myös liitäntävaihtoehtoja on paljon.

Lopuksi muutama kuva kamerasta. Kuvaustilanteessa valitettavasti valoa oli liian vähän ja kuvaajan käsi liian heiluvainen. Pahoittelut siis kuvien laadusta.