Jos metsään haluat mennä nyt…
Vuoden 2013 viimeinen koeajossa ollut auto oli oikea maastoauto – Suzuki Grand Vitara. Olen ajanut useaa ns. kaupunkimaasturia mutta näissä merkeissä en ole aiemmin testannut kunnon maastokelpoista autoa. Suzukin malliston suurin yksilö saikin siis toimia pioneerina. Valitettavasti yksi merkittävä osa testistä jäi ajankohdan vuoksi suorittamatta, nimittäin auton vieminen jonnekin metsään, jossa yleensä kuljetaan joko jalan tai traktorilla. Aivan kokonaan ei sentään maasto-ominaisuudet jääneet testaamatta mutta pääosin ajelin maanteillä.
Daily driver:ina tämä auto on iso kokoinen. Sen huomaa viimeistään siinä vaiheessa kun auton sijoittaa tavallisen marketin parkkiruutuun ja yrittää päästä autosta ulos. Grand Vitaran takaluukku aukeaa sivusuunnassa ja se taas on hyvä, jos auto pitää ajaa vaikka autokatoksen alle ja tämän jälkeen hakea takaa jotain tavaraa. Jos se aukeaisi ylöspäin, olisi se melko varmasti kiinni katossa. Palataan kuitenkin mielikuvissa takaisin sinne ahtaaseen marketin parkkiin ja olet juuri saapunut takaisin autollesi kärry täynnä tavaraa. Avaat takaluukun ja katsot kun siinä kiinni oleva vararengas paukahtaa viereiseen autoon. No tämä oli toki kuvitteellinen juttu mutta omassa kauppa-testissäni laitoin kassit mielummin takapenkin jalkatilaan.
Henkilöautoihin ja kaupunkimaastureihin tottuneet saattavat ensin kokea pienen kulttuurishokin astuessaan sisään autoon. Kojetaulu ja hallintalaitteet kun ovat uusiin tekniikkaihmeisiin verrattuna vanhahtavan ja askeettisenkin näköisiä. Kaikki tarpeelliset kuitenkin löytyvät vaikka sitä puoli kojetaulua vievää multimedianäyttöä ei olekaan. Mikä tärkeintä, tästä löytyy vetotavan ohjauskytkin. Sillä säädetään montako pyörää vetää ja millä osuuksilla. Siitä saa myös päälle maasto-moodin, jolla auto muuttuu traktoriksi. Alavääntö kasvaa ja auto hidastaa itse alamäessä. Nelivedolla ei lumikelilläkään juuri päässyt leikkimään, koska ajonvakautusjärjestelmä piti auton hallinnassa. Sitä ei edes saa pois muuta kuin maasto-moodissa ja maasto-moodissa mennään ryömintävauhtia.
Penkit autossa ovat hieman nojatuolimaiset. Tällä tarkoitan sitä, että ne ovat pehmeät eikä niissä ole mitään sivuttaistukea. Istuinkorkeus on aika korkealla ja tästä johtuen näkyvyys on hyvä.
Sisätiloja voi katsella paremmin jutun lopusta löytyvästä videosta.
Tekniset ominaisuudet: (Valmistajan ilmoitus)
Moottori: 2.4 L VVT bensiinimoottori
Tehot: 124 kw / 169 hv @ 6000 k/min
Vääntö: 227 Nm @ 3800 k/min
Huippunopeus: 185 km/h
Kiihtyvyys 0-100: 11,7 s
Maavara: 200 mm
CO2 päästöt: 204 g/km
Keskikulutus: 8,8 L / 100 km
Tavaratilan tilavuus: 398 L
Paino: 1657 kg
Mitat (p,l,k): 4300 mm, 4500 mm, 1810 mm
Polttoainesäiliön tilavuus: 66 L
Hinnat alkaen: 31 773,83 €
Suzuki Grand Vitara käyttäytyy miellyttävästi ja ison moottorinsa takia kulkee ripeästi kaupungissa. Vaihteisto on ehkä hieman karkeampi kuin monissa muissa autoissa. Ensimmäiseksi tästä tuli mieleen kuorma-auto, jossa pykälien välissä tulee pitää pieni tauko. Mittariston alareunassa on jatkuvasti palkki, joka näyttää hetkellisen kulutuksen. Hieman hirvittää kun lähtee liikkeelle niin palkki majailee siellä 20L kulutuksen paikkeilla. Annas olla kun polkaiset kaasua liikennevaloista lähdettäessä niin palkki pomppaa sinne 30L tuntumaan. Rauhoittaa kummasti kaasujalkaa.
Maasto-moodeja on kaksi 4H-Lock ja 4L-Lock. Ensimmäisessä neliveto lukittuu 50/50 tilaan ja jälkimmäinen on ns. traktorivaihde jolla kiivetään puuhun. Testasin tuota traktorivaihdetta pellolle vievällä liittymällä (epätasaista heinämaastoa) ja hyvin mentiin eteenpäin.
Hinta on ehkä se missä Suzuki Grand Vitara on parhaimmillaan. Näkisin tämän auton ”pahimpina” kilpailijoina Toyota Land Cruiserin ja Nissan Pathfinderin. Toyota maksaa halvimmillaan alle 80 tuhatta ja Nissan hieman alle 60 tuhatta. Suzukin hinta oli 32 tuhatta ja jos ainoa kriteeri on saada tilava maastoauto, jolla voi oikeasti mennä myös metsään, luulisi Suzukin olevan aika haluttu vaihtoehto.
