Hei!
Kuinka ollakaan pääsimmekin jo tässä vaiheessa aloittelemaan mulkaisuja kun saimme käsiimme Scania 380 puoliperävaunuveturin. Kyse ei todellakaan ollut uudesta autosta vaan se on ehtinyt palvelella jo Keski-Euroopassa ja Baltiassa. Auto oli kuitenkin vielä hyvässä kunnossa.
Aamu oli kaunis mutta kylmä, joten (kuten kuvastakin näkyy) tämä sininen hirmu oli vähän huurussa. Etulasi pitikin sitten lastalla kaapia jäästä, koska edes webasto tai lämppäri ei sitä aukaissut. No mutta ei anneta sen häiritä 🙂
Sisätilat oli muuten aika normaalia Scaniaa (sen mitä nyt olen pari kertaa 420:stä ajanut), mutta tässä oli mahtava sininen, melkein samettinen verhoilu joka toi siistin vaikutelman. Yleensä sellaiset kylläkin keräävät myös itseensä jonkinlaisen ominaishajun, mutta tästä ei onneksi löyhkiä löytynyt.
No sitten vihdoin päästääkin itse ajamiseen. Ensimmäiseksi totesin, että tässähän ottaa kytkin tosi alhaalla kiinni. Liukkaalla saakin siis olla melkoisen varovainen ettei tule pahempia nykäisyjä (jäädään sutimaan). Liikkeelle päästiin kuitenkin hienosti ja aloin kiihdyttämään kaupunkinopeuteen. Mitä prkl!! nelonen ei mene päälle vaikka kuinka sauvaa kiskoisi! Jouduin muutaman ensimmäinen kiihdytyksen tekemään kolmoselta suoraan viitoselle ja tietäähän sen että kone hyytyy melkoisesti. Lisätään soppaan pari Turkulaista ylämäkeä niin kiihdytykset oli aika mielenkiintoisia. Onnekseni ratkaisu löytyi muutaman kilometrin jälkeen…välikaasu. Nelonen meni ainoastaan silmään silloin kuin kolmoselta tiputti ensin vapaalle, kaasupolkimen survaisu vapaalla ja sitten vasta vaihto neloselle. Tämän saman joutui tekemään myös alaspäin mentäessä mikä toi omalla vähäisellä kokemuksella pieniä ongelmia kun olisi pitänyt painaa kaasua myös jarrutettaessa 🙂 No siitä selvittiin ja homma lähti lopulta luistamaan. Muuten vaihteisto oli jämäkkä ja hyvä.
Tehot olivat ihan kohdallaan ollakseen kuitenkin noin ”pieni” kone. Mielenkiintoista oli kuitenkin se, että turbo lähti kunnolla toimimaan vasta 1500 kierroksen kohdalla eli vihreän alueen loppupäässä. Kiihdytykset joutuikin sitten viemään keltaiselle asti jos halusi auton liikahtavan johonkin. Tehoista voisi kuitenkin vielä mainita sen, että kuormaa ei ollut kun 2-3 tonnia eli auto oli miltei tyhjä.
Auto yllätti iloisesti suorassa maantieajossa. Ratti ei heilunut tai väpättänyt mihinkään vaan auto kulki kuin juna. Tämä siitä huolimatta, että tie oli välillä pomppuinen, urainen ja välillä osaksi jäässä ja osaksi kuiva. Sattuneesta syystä pääsimme testaamaan auton myös liukkaalla radalla. Jarrutuksissa 45km/h ja 30km/h ei tapahtunut mitään vikurointeja vaan yhdistelmä kulki juuri sinne minne pitääkin ja jarrutukset pysyivät hallinnassa.
Arvosanoja on hieman hankala aina antaa joten en ala sitä tekemään. Miinuksena vaihteisto ja tehon alkaminen liian ylhäällä. Plussana hyvin vakaa ajettavuus ja hieno sisustus.
Well well isn’t this nice that we got the chance to start glancing things already. We got the possibility to test Scania 380 truck. This was far from a new truck and it had served somewhere in Middle Europe and Baltics already. Even so it was in good condition.
Morning was beautiful but cold so (as you can see in the pic) this blue monster was a little frosty. The first thing to do was to clear the front window from the ice because even the (webasto) heater didn’t clear it. Let’s not let it matter though 🙂
The cockpit of this truck was pretty normal Scania (compared to a model 420 that I’ve driven a few times) but this had a awesome blue, almost velvet like upholstery that brought a very nice feeling. Usually those also gather some kind of a scent in to them but luckily this didn’t stink at all.
Ok let’s go to the driving part…The first thing I noticed was that the clutch doesn’t have much movement and it kicks in very early. On the slippery road you must be carefull not to make any sudden accelerating (wheels are going to spin). I was able to get moving just fine and began to accelerate to the 50km/h you can drive in a city. What the heck! Fourth gear doens’t go in no matter how much I pull the lever. So the first few accelerations I had to change from 3rd to 5th so it wasn’t actually a rocket. Let’s add a few uphills in Turku and you’ll be in an interesting situation. Luckily I found out a solution (was told) after a few kilometers…a middle gas. You was only able to change to 4th gear if you gave a little gas between gear change. And you also had to do this while changing back. I have to admit that it gave me some trouble when approaching traffic lights and you should have pushed gass pedal while braking. I’m still alive so I guess it went ok. If you don’t count that issue with 4th gear, the gearbox was precise and good.
There power was quite nice being a smaller engine. What made it even more interesting was that the turbo started to work only after 1500rpm meaning if was after the green zone. So not exactly ECO driving when you needed to bring the rpm to yellow zone in every acceleration if you wanted the truck to move. I didn’t even have more than 2-3 tons of load so it was nearly empty truck.
The Scania was surprisingly good in straight roads. Steering wheel didn’t wiggle or waggle and the truck was steady as a train. Even when the road was bumpy and party icy and partly dry. This time we also had a chance to test it in an ice track. Breaking at 45km/h and 30km/h didn’t give any surprises but the truck and trailer went where they should be and the brakings were totally in control.
I’m not going to give any rates because its always so difficult. Here’s a few pros and cons though:
– Gearbox didn’t work correctly and the power came only at high rpm
+ Steady to drive
+ Nice interior
Joo scaniassa on tyhjäkäyntikin sillai sepelimyllymäistä joku on kerenny senkin lastuttaa jo jossain vaiheessa hevosvoimat on kyllä jotain ihan muuta kuin etukilvessä kerrotaan. Otin parikertaa sellaset räväkät kiihdytykset ja kun kiekkamittarin piti siellä lähellä punaista aluetta niin niillä massoilla ei kyllä jää valoissa jalkoihin. Eturenkaatkin joku on kerenny vaihtaan leveiksi ei ole kyllä hyvä valinta uraiselle tielle se rengas ei mahdu uriin niin auto kulkee kuin ajokoira juoksussa, isolla tiellä kulkee kyllä hienosti. Lisävalotkin on hulppeat ja niin laittomat salakatkasian kun kytkee päälle niin saa kymmenen kaukovaloa loistamaan keulalle yhtäaikaan kyllä näkee, siit valaistuksesta sulaa jo lumetkin edestä ei tohdittu markon kanssa edes yrittää laskea lamppujen referenssi lukua se menee niin paljon yli sallitun. Huomaa et auto on tuotu europasta kun siitä puuttuu tasauspyörästön lukko tai ainakaan me ei löydetty sitä vaikka kuinka suditettiin ja kokeiltiin eri katkasioita. Muuten auto oli sisältäkin hieno ja positiivinen yllätys oli se ettei siellä ollu varmaankaan poltettu röökiä hajut oli ihan kohdillaan.Joku jos oikeen suomensin oli ristinyt sen pyörremyrskyksi ainakin ovien kirjotusten mukaan. Kaikkiaan ajettava peli tykkäsin.
Ihan ok vekotin. Vaihteisto tosiaan kaipais pientä huoltoa. Irrotus ja kytkentäharjoitus toi tullessaan muutamia pikku ylläreitä, mutta niihinkin kyllä tottuu, aikansa treenailee 🙂 Kulku on myös ihan miellyttävää kun ensin tottuu noihin vääntöalueisiin. Jarrupoljin painuu mielestäni luvattoman syvälle. Sekin on totuttelukysymys. Jos omaan käyttöön tulisi, niin ensin perusteellinen huolto. Sen jälkeen ajelisi mieluusti. Huonompiakin on kokeiltu.
Kiitos kommenteista.
Tuosta hajusta vielä…löytyihän sieltä sitten loppujen lopuksi Wunderbaum roikkumasta 🙂
Mun mielestä se irroitus ja kytkentä oli ihan simppeli, varsinkin sen jälkeen, kun väsättiin niihin pöydänvipuihin jatkopaloja. Mä olin maanantaina eka, joka sitä kärryä yritti irroittaa, enkä yltänyt mitenkään päin siihen lukkohakaan. Vaivaiset 30 senttiä jäi kädestä pituutta uupumaan 😉 Se kiinnitysliinan ”kytkentä” oli mun visio 😀 Ainoa hölmö homma, käsittelykoetta silmälläpitäen, oli ne ”pyörästopparit”, nekun oli yksi yhdellä ja toinen toisella puolella…hidastaa hippasen aikaa vastaan juostessa. Eihän niitä tietenkään tarvii samalle puolelle autoa laittaa, mutta tulee siinä silti hieman ees taas juoksua. Tänään mä jo pääsin sinuiksi vaihteidenkin kanssa. Ja tosiaan, tasauspyörästön lukkonippeli ei ollut siellä, missä se Scanikoissa yleensä on!
Morjens! tämähän on tosi fiksu/hyvä blogi. Täällähän pitää muistaa käydä.
Makia scania! Varmasti liikkuu makiasti pelkällä nupilla tuo vehje 😀 justiinsa ratti eessä niin ei nää montako miljoonaa siellä on 😀 hehe
mut hyvä blogi! kiitos