Käytännön kokemus sähköautolla liikkumisesta
Usein kuulee sanottavan, että sähköautot ovat tulevaisuuden menopelejä. Jotkut taas vannovat vetyautojen tai biokaasulla käyvien autojen nimeen. Monet merkit ovat aloittaneet varovaisesti hybrideillä mutta ne ovat vain väliaikaisratkaisuja. Tesla ravisteli sähköautomaailmaa omalla ratkaisullaan, sai muut merkit varpailleen ja miettimään tosissaan täyssähköisiä malleja. Nyt näitä on sitten alkanut ilmestymään jo usealta merkiltä ja vielä useampi on tulossa. Minä uskalsin vihdoin ja viimein antaa sähköautolle mahdollisuuden ja otin koeajoon Renaul Zoe täyssähköauton.
Asun Suomen mittakaavassa suurehkon kaupungin eli Turun vieressä olevassa kunnassa. Turussa on sähköautot otettu viime vuosina tosissaan huomioon ja sinne onkin rakennettu latauspaikkoja ympäri kaupunkia. Tämän lisäksi monissa ostoskeskuksissa on latauspaikkoja. Turun läheltä löytyy myös yksi harvoista Suomen Tesla supercharger – asemista. Näin ollen voisi ajatella, että kaupunkialueella voisi hyvin pärjätä sähköautollakin.
Renault Zoe on keskimmäinen valmistajan kolmesta sähköautomallista (Twizy, Zoe ja Kangoo ZE). Zoe on rakennettu samalle pohjalevylle Clion kanssa mutta tämä on Clioa 10 cm korkeampi. Sähköautojen toimintasäde ilmoitetaan usein NEDC syklin mukaan (New European Driving Cycle joka liittyy päästömittauksiin) ja Zoessa toimintasäde on tämän mukaan 400 km. Renault onneksi ilmoittaa tiedoissa jo suoraan, että todellisuudessa toimintasäde on lämpimissä olosuhteissa 280 – 300 km. Lämpimissä – minä otin auton koeajoon tammikuussa kun lumi on maassa ja pakkastakin oli viiden ja kymmenen asteen välillä.
Ulkonäkö
Kaikki merkit eivät ole saaneet muotosuunnittelijaa ja teknistä porukkaa saman pöydän ääreen sähköautoja suunnitellessaan. Renaultin kohdalla asia ei onneksi ole näin vaan auto näyttää yhtä hyvältä kuin pienet autot yleensäkin. Tässä ranskalaiset eivät ole myöskään menneet överiksi vaan ainoa omituinen ratkaisu on takaovien aukaisusalpa, joka ei ole kovin käytännöllinen. Valoilla suunnittelijat ovat hieman leikitelleet. Edessä on viirumaiset LED – valot ja takanakin ne on omalaatuisesti kuvioitu. Ilme on hyvin kiukkuinen.
Sisätilat
Zoessa istuma-asento on aika ryhdikäs. Tilaa on ihmeen paljon, joten neljä henkilöä mahtuu. Takapenkillä aikuisen pää ottaa hieman kattoon kiinni eivätkä jalat mahdu etuistuimen alle ainakaan talvikengissä. Penkkiä korottaa se, että akut on sijoitettu takaistuimen alle. Lastenistuimille on ISOFIX – paikkoja kaksi takapenkillä ja yksi etumatkustajan penkissä. Matka-ajossa ajoasento tuntuu hieman takapuolen puutumisena.
Ratti on muotoiltu mukavaksi eikä nappeja ole siinä liikaa. Ratin takaa löytyy sitten arsenaali erilaisia viiksiä, joissa loput tarpeellisiksi katsotut napit ja rullakytkimet löytyvät. Keskikonsolin säätimet ovat selkeitä ja näyttö on sopivan kokoinen. Kosketusnäyttöä voi operoida myös nahkahanskat kädessä ja sitä osaa arvostaa etenkin talviaikana.
Zoe on lämmin auto – siis todella lämmin auto. Edessä konepellin alla on ilmalämpöpumppu, joka huolehtii sekä viilennyksestä että lämmityksestä. Kovin pitkälle ei autolla ehdi pakkasellakaan ajamaan ennen kuin auton sisätila on täysin lämmin. Koeajoautona oli parempi Intens – malli, johon kuuluu myös ajastettu tai kauko-ohjattu lämmitys. Tämä toki syö akkua.
Vaihteita sähköautoissa ei ole mutta suunnanvalitsin on samanlainen kuin automaattivaihteisissa autoissa. Tavaratila on pieneksi autoksi aivan tarpeeksi iso. Perheellisenkin ruokaostoskassit mahtuvat hyvin kyytiin. Matkalaukut ja urheilukassit voivatkin olla jo vähän vaikeampia sijoittaa.
Ajaminen
Maantieajossa Zoe on vakaa eikä sivutuulikaan ota siihen paljoa. Nopeus kannattaa taloudellisista syistä pitää korkeintaan 90 km/h nopeudessa. Huippunopeuskaan ei ole kuin 135 km/h mutta tässä tapauksessa tuo on aivan riittävä. Hevosvoimia on 92 enkä viikon aikana missään kohtaa jäänyt kaipaamaan lisätehoja. Keskiarvo kulutus oli omalla testijaksollani noin 20 kWh, joka siis riittäisi noin 200 km ajoon.
Kaupungissa Zoe on parhaimmillaan. Sähkömoottorista saadaan täydet tehot irti heti lähdöstä, joten auto kiihtyy tarvittaessa todella hyvin kaupunkinopeuteen. Kääntösäde on pieni, joten auto kääntyy ympäri pienessä tilassa. Tämä on näppärä asia parkkitaloissa ja muissa ahtaissa paikoissa.
Auto on hiljainen. Moottorista kuuluu vaan vaimeaa sirinää ja loppu ääni tulee renkaista. Koeajoautossa oli kitkarenkaat, jotka olivat nekin hiljaiset. Keskustelu onnistuu hyvin ja soittimen musiikki pääsee paremmin esiin kun sen ei tarvitse ylittää moottoriääniä.
Opin testijakson aikana arvostamaan hiljaista ja liitävää menoa, jollaista sähköautolla ajaminen on. Kaupungissa Renault Zoe olikin jopa hyvä ja arkiolosuhteissa auton akkuvarauksella ajoi 2-3 päivää. Varsinkin jos kauppareissulla saa auton johdon päähän.
Auto kulkee hyvin myös lumessa. Hieman hallintaa luistotilanteessa haittaa se, että auto ei kerro äänillään kulkemisestaan. Tavallisella autolla on tottunut ajamaan osittain korvakuulolta eli asioita kuulee moottoriäänistä ja rengasäänistä.
Tuulilasin pyyhkijät ovat melko pienet ja kuljettajan kohdalla ei ylety lasin yläreunaan asti. Omalla kohdallani siis märkä- tai lumiraja jäi häiritsevästi hieman silmien tason yläpuolelle. Haittasi siis hieman näkyvyyttä.
Jarruista on pakko todeta asia, joka ainakin minut hieman säikäytti ensimmäisellä kerralla. Ilmeisesti jarruttamisessakin (siis painettaessa jarrupoljinta) käytetään paljon energian talteenottoa. Kun olin ajamassa autoa pystyparkkiin, säännöstelin jarrun painamisen niin, että se pysähtyy ennen betonikoroketta. Hieman ennen auton pysähtymistä, jarruteho vähenikin huomattavasti ja jouduin polkaisemaan jarrua lujemmin, etten törmää korokkeeseen. Luulen (ei siis tieto vaan olettamus), että energian talteenotto lopetetaan vähän ennen pysähtymistä ja silloin jarrulevyille ei olekaan annettu tarpeeksi tehoa yksin toimimiseen. Vauhtihan ei tuossa vaiheessa ole enää juuri mitään, mutta se tuntemus minkä se aiheuttaa ei ole kovin kiva.
Lataaminen
Sitten päästäänkin näihin vaikeampiin asioihin sähköautoilussa. Tavallisen polttomoottoriauton käy tankkaamassa 5 minuutissa. Jos käy vaikka samalla kahvilla niin siinäkin menee korkeintaan 30 min, yleensä ei sitäkään. Zoen mukana tulee yksi latausjohto (Type-2 joka on vähän niin kuin kolmivaihevirta-töpseliin menevä muttei tietenkään samanlainen kuin yleinen työkoneille tarkoitettu) ja lisävarusteena saa myös tavalliseen töpseliin sopivan mallin (schuko). Koeajoautossa oli nämä molemmat.
Kotitöpselistä lataamista ei suositella vaikka se periaatteessa onkin mahdollista. Kodin sähköjärjestelmät eivät välttämättä ole tehty kestämään sitä ja omassa kokeessanikin ilmeni kummallisia asioita, kuten yhtäkkiä kirkkaana välkkymään ruvennut takapihan ulkovalo. Lataus olisi kaiken lisäksi kestänyt yli 18 tuntia.
Kauppakeskuksissa on yleensä keskinopeita latauspaikkoja. Turun Skanssin pisteet olisivat vaatineet yli kahdeksan tunnin kauppareissua ja liittäminen oli schuko. Parissa tunnissa ei juuri matkaa saanut lisää. Julkisia pikalatauspisteitä on myös olemassa ja niistä pitää Zoen tapauksessa valita sellainen mihin sopii Type-2 johto…tai laitteesta tulee sellainen. Kokeilin Paimiossa olevan Tammisillan ABC:n pikalaturia ja annoin auton latautua siinä tunnin. Tuloksena oli akun varaus 55%:sta 75%:iin ja kilometrejä tuli lisää runsaat 30. Eipä ole paljoa hurraamista. Täyteen lataaminen olisi auton mukaan vaatinut 2 tuntia 40 minuuttia. Siinäpä sitä saisi kahvitella useammankin mukillisen.
Loppupäätelmä
Minun pitää tunnustaa, että kaupunkiosuus tästä testistä sai mielen ihan hyväksi ja autolla oli kiva ajella. Jos kotoa löytyy muutaman tonnin maksava kotilatauslaite, niin tällaisella voisi hoitaa normiarjen ajelut kaupungissa. Siis vaikka kakkosautoksi, vaikka hintansa puolesta sähköautot ovat kakkosautoa ajatellen hieman kalliita. Renault Zoe on hinnaltaan noin 35 000 €. Tämä siis parempi Intens -malli.
Maantieajossa Zoe aiheuttaa harmaita hiuksia ja stressiä. Kuvaavaa olisi se, että lähdet reissuun bensavalon jo palaessa. Huoltoasemia on kuitenkin tiheässä eikä tankkaaminen kestä kauaa. Sähköauton latauspisteitäkin on jo hyvin usealla huoltoasemalla mutta se latausaika on niin pitkä, että reissuun kulutettu aika leviää ihan käsiin.
Renault Zoe:n toimintasäde on sähköautoiksi pitkä. Meidän talvi vaan lyhentää sitä entisestään ja maantienopeudet myös. Asiaa ja mielenrauhaa ei myöskään yhtään auta se, että 13 kilometrin aikana ”range” vähenee 50 km. Maantieajossa ohjeistetaan laittamaan Eco – moodi päälle. Tämä kyllä hiljentää sitä toimintasäteen tippumista ja helpottaa kaasuvasteen huonontumisella tasaisen vauhdin ylläpitämistä. Se vaan myös lopettaa lämmityslaitteen toiminnan, mikä ei talviaikaan ole kovin kiva juttu.
Autoilun pitää olla mukavaa ja olen tämän auton kanssa viettänyt elämäni stressaavimman siirtymisen Helsingistä Turkuun ilman välilatauksia (kiitos Lohjan ABC:n toimimattoman latauksen). Autoilun pitää myös olla vapaata valittujen reittien suhteen. Reittivalinta pitäisi tehdä joko käytettävissä olevan ajan mukaan tai sitten maisemien mukaan. Sähköauto pakottaa valitsemaan reitin latauspisteiden mukaan ja varaamaan matkaan reilusti enemmän aikaa (paluu Turku-Helsinki kesti 3,5 tuntia).
Jos ajosi on pääasiassa kaupunkialueella, 160 km riittää päivittäiseen ja mieluiten muutaman päivän ajeluihin, etkä halua käyttää julkisia kulkuneuvoja, voisi Renault Zoe olla ihan ok vaihtoehto. Muussa tapauksessa jäisin vielä odottamaan näiden kehittymistä.
Video:
Kuvagalleria:
